47 kääpiäistä ja pari sudenkorentoo

ja muutama lentävä hyönteinen valmistui viime viikonlopun aikana. Ei paha, mulle hyvä saavutus.

124 kääpiäistä kaikenkaikkiaan. Lisää tulee kun taas löysin lisää niitä skumppapulloista saatavia rautalankaosia. Hyvä kun tulee pistettyä talteen, se mihin talteen, se on arvoitus. 

Hirmuinen jäykkyys jaloissa. Onneksi tänään on aika jalkahoitajalle. Se ei varmaan jäykkyytä poista mutta mieli virkistyy. 

Kuvissa lentelevät kesän sudenkorennot. Näitä tulee eri värisinä Mysteeriin ensi kesäksi. Tekotapa on hakemassa muotoaan ja huomattavaa parannusta on jo havaittavissa.

 

Työkentely jatkuu

Muutama kääpiäisensilmä viel jäljellä. Täytyy vissiinki käyd kirpparil helmii kyttäilemäs. Tol kasal ei sataan ötökkään päästä viikonloppuna.

Myrsky luvatti mut aurinko paista. Lähden viettämään viikonloppua Raumalle. Siskon luo ja huomenna äitiä moikkaamaan hoitokodille.

Yhde oppilaan teokse pitäis saad toimitettua, vaan eipä kaveri vastaa puhelimeen. Auto tarttee
saada tyhjäksi muita kuljetuksia varten. Jos ei tänään onnistu vien teokset vanhalle opistolle.

Bugs

are coming.......
Kesälomaa jaksoin pitää vain puoli päivää sillä hirmuinen luovuuden aalto iski ylitseni. Pakko seurata aallon mukana syövereissä joista ei ennen osannut kuvitellakkaan. Vai olikohan se se punkin purema jonka ansiosta spirokeetta jyllää minussa....totta se on......otsikko Bugs are coming ... pitää paikkansa. Rautalangasta saavat muotonsa joita alitajunnasta nousee. Ötökkä kuten Kääpiäinenkin (joita nyt korissa on jo 77kpl) eivät ennen ole minua ahdistelleet. Toisin on nyt.........

Kesäloma alkoi eilen

hetken kesti sillä rautalankaa on innolla väännetty. Kääpiäiskorissa jo 76 kääpiäistä ja muitakin öttiäisi on syntynyt. Taidemuseolta hain pois yhden teoksen joka ei mahtunut seuran näyttelyyn. Taidelainaamosta vielä haettava teoksia pois kesäksi. Hidastuu vaan nää mun tekemiset. Sain yhdeltä ihanalta ihmiseltä laatikollisen värilasia ja valmiiksi vedettyä lyijynauhaa. Nyt sormia syyhyttää.
Aurinko paistaa mut en uskalla mennä ulos ...keuhkot ei siedä siitepölyä....vai pitäiskö alkaa "siedätyshoito" ja mennä sekaan vaan. Opistokauden hieno päätös oli Viikinkikylä Cuccula Pyhärannassa. Ikävä kyllä ei oo huonojalkasen paikka....korkeine kiviaskelmineen ja pitkospuineen.
Alaspäin meni suht koht hyvin mutta ylös ....ei toivoakaan. Jouduin käyttämään huoltotietä poistuessani paikalta.

 

Cucculassa nautittu nuotion loimusta, hyvästä ruuasta ja työporukan seurasta. Savusaunaan ja paljuun en mennyt. Ilma oli aurinkoinen mutta kylmä tuuli piti sisätiloissa. En ollut edes tiennyt että Pyhärannassa tälläinen paikka löytyy. Kannatti tutustua ja suosittelen muillekin ryhmille. Netistä löytyy lisää infoa.

Kolmas näyttelypäivä...

Hiukkase virkeemp olo ko nukusi tv-tuolis. Ei tarvinnu kerra tunnis herät jalksärkyihi ja selkkipu.
Vartalo ei tykkä enä vaakatasost. yhdektoist pittä ol opistol valvomas näyttely.

Toinen näyttelypäivä

neljä tuntia valvomassa. Tavattu tuttuja ja
entisiä oppilaita. Puhuttu paljon. Kuunneltu
kommentteja saatu positiivista palautetta.
Vastailtu kysymyksiin ja innostettu ihmisiä.
Vieläkin löytyi yksi väärä nimilappu. Teoksen
nimi ja tekijä eivät täsmänneet.
Innostuin itsekin palautteista senverran että
jaksan ensi kauden jos se minulle suodaan.

Abstraktia maalaustyyliäkin löytyy.
Maarit Roosin ja Jukka Oppaan teoksia

Annikki Riipisen ihanat kukat yksi mun
suosikeista. taiteilija itse ei tainnut olla
tyytyväinen työhönsä. Kuinka ollakkaan

Valosen Eijan sadonkorjuu kori

Anu Tammen rautalankateos.

Näyttelyn eka päivä

kaik o paikoillas....jeeeeeeeeeeee. Mu jala ova särkytilas ja viime yö ol levoton. Ei auttan burana eik voltaire, eik magnesiumsuihke. Pyörisi vaa sängys.
Kymmenelt aukke.....taida vähä myöhästy ko siel o kumminki 3valvoja paikal. Tänään Rauma täyttä 573vuot. Juhlallist o senki puolest.

Hieno päivä oli, leuat on kipeet puhumisesta. Tuttuja tavattu. Oppilaita, Raumalta pois muuttaneita
vierailulla. Yksi kertoi et on ikävä Rauman maalauspiiriä ja kevätnäyttelyä. Hänen uudella paikkakunnalla ei näyttelyä järjestetä. Nyt hän kuulemma tajuaa sen arvon.
Kotona nukahdin tv-tuoliin, mies kertoi kuulleensa " nukkumisen ääniä"

Kolmas ja neljäs ripustuspäivä...

Kolmanten kellon ympäri aherrust tai oikeasta mietinttä mihi kaik sais laitettu. Hiukkase jäivä rautalankateokse viel vierail paikoil. Olin niin väsynyt kun tulin kotiin etten jaksanu men nukkuma.
Neljäs ripustuspäivä......kaik loksaht paikoilles. Pirjo ja Heidi ol auttamas. Kaik teokse löysivä paikkas. Ensmäise kerra mu historias kaik nimilapuki o paikoillas. kotiin pääsin jo kahdeksas illal.

Toinen ripustuspäivä

ohi , ihan mukavasti meni. Todella vaikee seinäratkaisu.
Ei meinannu millään selvitä vaik kuvan ajattelijakin sitä
pohti. Yhteisvoimin päädyttiin tyydyttävään ratkaisuun
mutta vielä pari päivää ripustusaikaa. Saattaa tapahtua
muutoksia tai sitten ei. Mä puhun vaan yhden luokan rakentamisesta. Koko talo on täynnä toinen toistaan upempia taidokkaita teoksia. Onneksi on kolme päivää aikaa tutustua
niihin.

Ensimmäinen ripustuspäivä

ohi. Kymmeneks opistolle. Tehokasta apua saatavilla. Iltakymmenelt kotona ja arvakkaas mitä, joo-o
näyttely puoliks valmis, nii uskomattomalta kun se kuullostaakin. Pieniä konflikteja lukuunottamatta
olen väsynyt mutta onnellinen. Kuvia en jaksa nyt lisätä tähän.....ehkä huomenna sitten......aika mennä nukkumaan......hyvää yötä

Rauman Kansalaisopiston Kevätnäyttelyn 2015 ripustus

alkaa huomenna maanantaina. Siihen
valmistautumista koko tämän sunnuntain.
Lepoa ja rauhaa ja parikymmentä kääpiäistä
valmistunut. Tuli myös yhden korun malli
luotua.
Neljä ripustuspäivää varattu. Tänä vuonna
näyttely avautuu jo perjantaina.
Minulla kolmen maalauspiirin ja yhden
rautalankaveistospiirin teosten esillelaitto.
Apua on luvattu kunto kun ei kiipeilyyn
opettajalla riitä. Hyviä teoksia syntynyt
tälläkin kaudella. Jännittävää nähdä miten
ne tänä vuonna ....... Kuvat aikaisemmilta
vuosilta.

Viimeinen opetuspäivä

mukavassa seurassa, haikeutta ilmassa.
Kokoontuuko perjantain iltamaalarit
ensi syksynä jää nähtäväksi. Ihanat 
oppilaat, ihana paikka 
SYDÄMELLINEN KIITOS
kaikille mukanaolleille 
AURINKOISTA LÄMMINTÄ KESÄÄ
toivotan teille
Kuvassa kaks Eijaa  ope ja oppilas

Väsymystä

viiden tunnin yöunien jälkeen miten muutenkaan. Töitä on tehty ja tuloksista olen onnellinen. Mukava herätä ensimmäisen pääsiäispyhän aurinkoiseen aamuun.

Kaakeleiden

ripustusongelama ratkaistu. Kahden kaakelin osalta valmiina. Tuntuupa hyvältä. Rakentelin värillisistä lasinpaloista lasin alle tarinaa. Onnistuin liimaamaan sen vinosti kaakelille. Irti en saa joten muunlainen korjaus keksittävä. Elän toivossa että näin oli tarkoituskin. Innoissani odotan
mikä se tulee olemaan. Pääsiäisestä ei tietoakaan. Luovuus valloillaan. 22 kääpiäistä korissa odottaa esillepääsyä.

Pitkäperjantai

aamusta iltaan tai toista tuntia jo huomisen
puolella aherrettu taiteen parissa. Yksi uusi
teos näki päivänvalon. Toistakymmentä
vaiheessa tulemaan. Vielä virtaa ;) vanhalla.
Pahemoia ongelmiakaan ei ollut ihme kyllä.
Väsymys painaa mutta taidan vielä hetken
jatkaa työskentelyä. Sillä uudella on jo
nimikin "Suorin vartaloin kerien" Pääosassa
tietenkin yks viereisen kuvan kääpiäisistä.
Seuraavan nimi on "Jättiläinen". Urheiluun
viittaa sekin. Olen sangen tyytyväinen
pitkäperjantain saavutuksiin.....

JEEEES

Sain sen valmiiksi VEROILMOITUKSEN, nii pali kaikkee hukassa kuten esitäytetty ilmotusosakin.
löytyi se kahden aikoihin. Kymmentä vaille vein verotoimistoon joka sulkeutui kolmelta. Ei jääny ihan viime tippaan tänä vuonna. JEEEEE vielä kerran. HYVÄ MINÄ.

Luova kausi jatkuu, onneksi. Tekemisen iloa riittää. Sain hankittua kiinnikkeitä posliinilaattoihin. Tänään liimailen niitä paikoilleen ja ripustan seinälle kokeeksi, kestääkö liimaus painavaa laattaa.