siskon kans eile. Aurink paisto eik oikke tuullukka. Varsinaine seikkailupäiv. Ajeli Raumal, kävi tankkaamas tanki täytte ja sit sisko luo hakema häne mukka. Ekaks posti viemä kirjeit ja suunt koht Kodiksami koulut. Iha tarkka en tietänt misä sellane ol mut Huittisi päi lähretti. Käännytti oikkial Hinnerjoel. Sanosi siskol et seuraavaks käännös olis vasemmal Kodiksamil. Löytys......joku ukko ol Kodiksami tienviitta nojamas, hänelt ei kysytty mittä. Viita vieres ol kirppis kylt ja se vei kaik huomio. Netis oli käyny vilkasemas kummoselt Kodiksami koul näyttä. Heti löytys. Parkkisi Nissani toise musta auto viere ja sielt alko kuulu ilone tervetuliaishaukku. Hoffei ja oikke tuplast ja viel merkkivärisi. Kyl kummast ailaht syrämepohjast vaik siit on jo aikka ko omast hoffist aik jät.
Kaunis koul Kodiksamil ja hianol paikal. Koulul ol Junnila Ossi ensmäine oma yksityisnäytly. Ossi o käyn mu perjantaipiiris maalaamas. Hienolt näyttivä teokse, kauniist esil laitettun ja infoki hänest löytys. ONNITTELUT OSSILLE.
Tietyst poiketti kirpparil ja kaikenmoist tarpeellist tavara tul hankittu. Yhdel hyllyl ol kaks paffilaatikko ja niitte kyljes luk Suneli. Niis ol Laaksose Heli kirjankansist stanssattui pylpyröi. Heli niist mul meilas et saisis jos kelppa. Ihana kirpparin/kahvion pitäjä neito kanto laatiko auttoho. Ol kuulemma käynny punttisalil. Mä en olis jaksan mut hän ol nuar ja kanto kummakki kerral.
Me juotti sisko kans hyvät kaffet kera muhkeitte Aurooraviinereitte ja sen jälkke uudesta kirpparil.
Lähretti pois ko ove suljetti kuude aikka. Viel istutti autos ja ihailtti upeet maalaismaisema ja kunneltti linnulaulu.
Huittistetielt poiketti Hevossuon jäteasemal. En o koska käyny siel ja utelias ko ole siihe tul ny tilaisuus. Siskoki yllättys. Outoi näkymi seuras. Paljai kallioi, kaik kasvillisuus ol kuorit pois ja mulla ol pistet myyntti.
Palates tul punatakkine pyöräilijä vasta. Tuttu naine tiistai päivämaalareist. Hän kertos et niis kallioist tehdä mursket kasitierakennukse. Vietetti mukava juttutuokio.
Kohti Raumat ja siel Levoranna autoliikkese ko siel ol yks auto ko mua kiinnost. Halusi näyttä se siskol et mitä mielt hän olis. Hän tykkäs kans. Siihe autoliikke ajotiekaistal pysähdi ja kyseli siskolt mihi ny menttäis. Hän rupes puhelimest selailema ruokpaikkoi. Mä sammuti Nissani. Sisko tilas pöyrä Vanha Rauma Kellarist ja sanos et tulla heti.
Sil väli legenraaline Nissani ol ottan nokkis uusie autoe kattelust eikä suostunt enä käynnistymä. Hän ol selväst loukkaantunt. Aku ol tyhjentänt. Hän ei tienny et takapakis ol täysnäine akk ja pitk kaapeli.
Konepelt auk ja pojal soitto kui käynnistys kaapeleil tapahtu. Kukka ohiajajist ei pysähtynt ei edes hiljentänt. Sisko tokas et vanha ova läpinäkyvi.
Nissani käynnistys ja me koetti huikaseva pätevyyt ja ossamist.
Vanha Rauma kellaris sinihomejuustoetana maistusiva taivaallisilt ja Oliviakana syötti viimese muruse . Viel kupillise pressot jälkruuaks. Siel ei oltu läpinäkyvi. Naapuripöyrä herraseurueest yks ilmestys meiä pöyrä viere ja kysys saisko tarjot meil jottai juotava. Meiä päiv ol pelastet. En olis täsä iäs luullu enä tommost kysymyst kuuleva. Kyl tul hyvä miel ja ilone olo. Autol ko oltti niiii..........oiiiih. Jälkkepäi ajatteli et olisiva voine ne presso tarjot......
Nissani läht Savila parkist ekal yrityksel. Vei sisko kotti ja suuntasi koht Santtio. Nissani oikuttel jälle, pensamittari ei toimint ja kierrokse täysil. Pääti silti jatka matka. Suure osa matkast kahtkymppi raktoripeltohirviö peräs. Kotti pääsi ja sarepisaroit rapis auto katto.
